...puolikuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen, anopista ei aikaakaan!
Villa Zuccan kesävieraskauden korkkasi menneenä viikonloppuna anoppi alias äiti alias mummo. Anopin tuliaisista kuski sai tuntumaa kirjaimellisesti jo heti alkumetreillä, kun karviasmarjapensas etupenkkiläisten kainaloissa kurvailimme kohti määränpäätä.
Plantaasin esittelyn jälkeen se sitten alkoi, nimittäin tuliaisten sijoitteleminen sopiville kasvupaikoilleen. Hiekkalaatikon vierestä löytyi paikka 12:lle mansikantaimelle. Sanotaan, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Kunpa olisikin ollut.... Puoli päivää kahteen pekkaan tehtiin töitä vuohenputkea, juolavehnää, haudattuja tiiliskiviä ja kivenmurikoita vastaan, kunnes meillä oli noin neljä neliömetriä viljelysalaa valmiina. Työaikaan tosin lasketaan mukaan myös
Fresita- ja lounastauot - eihän ilman kunnon eväitä jaksa!
Kun mansikat oli saatu maahan, siirryttiin viiniin: viinirypäle Zilgan kasvupaikan kaivaminen kävi mansikkarupeaman jälkeen jo tottuneesti. Anoppi opasti alkoholialan ammattilaista, kuinka viinirypälettä tulee hoitaa, jotta syksyllä päästään viiniä polkemaan. Omatuotantoa odotellessa nauttikaamme vaikka ensin ne aamupäivästä istutetut mansikat...
Jo piikittelemään ruvennut karviainen sai kostoksi odottaa omaa kasvupaikkaansa viimeiseen saakka. Muutamaan kertaan tontin ympäri kävelleinä pääsimme sopuun karviaisellekin kaivettavasta kuopasta. Yhdessä paikassa oli liian varjoista, toinen paikka oli liian lähellä koivua ja kolmas... mikäköhän siinä mahtoi olla vikana... No, kolmas paikka ei nyt vaan tainnut ollut anopin mieleen :-) Kasvakoon siis mansikan vieressä!
Aurinkoinen alkukesän viikonloppu meni siis rattoisasti tuliaisten parissa, puutarhahanskat ja kuokka kädessä. Konsta osasi kiteyttää viikonlopun erinomaisesti, kun kysyimme, mikä on mökillä parasta. Vastaus tuli heti: Mummo. Iso kiitos, anoppi alias äiti alias mummo! Tulethan taas uudelleen?
 |
| Karviaiset ja mansikat |