perjantai 14. marraskuuta 2014

Olipa kerran...

...mies, joka reissasi paljon. Eräänä päivänä hän lähti työmatkalle Italiaan. Kuten ennenkin, vaimo lapsineen jäi kotiin odottamaan. Odotuksen teki mukavaksi se tieto, että reissuilta on aina tulossa tuliaisia. Koska heillä oli jo kaikkea, vaimolla oli toiveena ruokatuliaisia.

Ja niin saapui se päivä, kun mies palasi Italiasta. Jännitystä ilmassa - mitähän tällä kertaa? Matkalaukkua availtiin, vaatteita pengottiin ja vihdoin jostakin kolosta putkahti esiin se paljon odotettu tuliainen: fecola di patate (suomeksi: perunajauhoja).

Jokaisessa tarinassa pitää olla onnellinen loppu - ja niin on myös tässäkin: Syksyn tullen vaimo keitti siitä kiisseliä.

Tarinan opetus: Kaikki ei ole sitä, miltä päälle päin näyttää. Tämäkin paketti olisi voinut sisältää ainekset maukkaaseen sitruunakakkuun...


2 kommenttia:

  1. Hyvä Kimmo, niin sitä pitää. Ens kerralla leivinjauhetta ja maitoa :)

    Arto

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vinkistä, Arto! Nehän olisivat myös hyvin käytännöllisiä :-) Toinen erinomainen idea on erilaiset mausteet, Timoa meiltä jo löytyykin. Voidaan seuraavalla kyläilykerralla tehdä teille vaikka timolla maustettua ruokaa. Hih!

      Poista