Villa Zuccan vapaaherrat (= äiti, Konsta 4 v ja Kerttu 3 kk) ottivat ja lähtivät Tukholmaan, kun alkoi vaikuttaa siltä, että isännällä on tällä viikolla päivätyön lisäksi myös ilta- ja yövuoro. Niin, miksi siis jäädä kotiin, kun aikaa voi viettää myös muualla - vaikka Ruotsin risteilyllä!Karavaani matkaan ja menoksi! Lopputuloksena uskomattoman mukava matka ilman ainuttakaan hernettä nenässä tai palaneita päreitä. Eihän tältä matkalta ruokaelämyksiä haettu, kuten risteilyiltä yleensä, vaan ruokailu oli lähinnä eväs- ja karkkipainotteista. Ensimmäinen eväspaussi pidettiin jo Kaisaniemen ratikkapysäkillä. Karjalanpiirakoiden perään kun oli alettu kysellä jo kotikadullamme, vaikka mielestäni emme nälkäisinä matkaan lähteneet. Mutta hei, mikä se sellainen retki tai matka on, jolla ei eväitä syödä? Ja mitä enemmän eväitä, sen parempi reissu?
Tämä risteily sisälsi paljon yhdessä olemista ja tekemistä, kuten pallomeressä uiskentelua. Tosin Konsta ei pallomeressä juurikaan seurueen naisväkeä kaivannut, vaan loi uusia ystävyyssuhteita tuon tuosta. Uuden kaverin sai vaikka heittämällä pallon toiselle jotakuinkin itsensä kokoiselle tyypille. Ja siitä se sitten lähti...
Tukholmassa matkallamme oli vain yksi tavoite: Junibacken. Päivän jälkeen voidaan ehdottomasti suositella kyseistä satumaailmaa! Viihdyimme siellä kaikki. Ainoa miinuspuoli oli se, että vaunut tuli jättää satumaailman ulkopuolelle. Ja näin ollen Kertun päiväunet jäivät vain lyhyisiin torkkuihin sylissä.
Vietimme koko Tukholma-päivän Junibackenissa, eikä aika siellä tuntunut yhtään liian pitkältä. Mukaan satupuistoon saimme sattumoisin myös Konstan uuden laivaystävän perheineen ja näin ollen meillä kaikilla kolmella oli seuraa matkassa.
Leikit jatkuivat kaveruksilla myös paluumatkalla ja äiditkin saivat nyt juttukaverin niin pallomeren reunalle kuin hyttikäytävälle. Kerttu alkoi pitkän ja lähes päiväunettoman reissun jälkeen olla illalla tosi naatti, mutta onneksi Konsta sai vielä jatkaa iltaa pallomeressä kaverinsa kanssa. Ja reipas reissulainen palautettiin hyttiimme jäätelöllä herkutelleena. Ihanaa yhteisöllisyyttä!
Miten sattuikin, että hyttimmekin olivat ihan vierekkäin? Vaikka TaxFree ei ollut kaukana, niin sitäkin kätevämpää oli illalla Kertun jo nukkuessa, nuuskutella tuoksusuosituksia tässä naapurihytissä tuliaisostoksia silmällä pitäen.Aamulla heitin oman matkalukemiseni (Meidän perhe -lehden) naapureille ja sain kotimatkalle mukaan vaihtarin. Varmasti paljon sisältöä tässäkin lehdessä, kun sitä on selattu ja pureskeltu ihan kunnolla. Hehee!
Satamassa sanoimme heipat laivakavereillemme. Mutta kenties vielä otamme reissun jossain vaiheessa uusiksi, kun tuliaisostoksien ansiosta taskussamme kuumottelee uusi risteilylippu. Tästähän vasta kierre syntyi :-)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti